Lukioselvitys blogi, Nina Brask

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Miten tasapainotusohjelmassa on edetty lukioselvityksen osalta?

Mielestäni on hyvä antaa pieni tilannekatsaus, kuinka asiat ovat edenneet. Lukiokoulutus on tärkeä osa kuntaa ja kuntalaisten sivistystä.  On tärkeää huolehtia tulevaisuudessa, että kuntalaisille tarjotaan laadukasta sekä monipuolista lukio-opetusta. Päätöksenteon pohjaksi on usein toivottu erilaisia vaihtoehtoja ja toivottu muiden paikkakuntien toteuttamistapoja rinnalle.

Asiat ovat edenneet vuoden sisällä seuraavalla tavalla:

Kotkan kaupungin tasapainotusohjelma sisälsi alun perin Kotkan kaupungin lukioiden yhdistämisen. Siinä esitettiin Karhulan lukion yhdistämistä Lyseon lukioon. Tuolloin tasapainotusohjelmaan oli laskettu säästöksi 350 000 €. Hyvin pian esityksen jälkeen pystyi tulkitsemaan, ettei yhdistyminen tule edistymään kaupungissa. Kävin keskustelun kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan sekä opetustoimenjohtajan kanssa tilanteesta, jonka seurauksena päädyttiin poistamaan esitys tasapainotusohjelmasta edellyttäen, että asia selvitetään monipuolisemmin.

Tasapainotusohjelma käsiteltiin kesällä (22.6.) 2015 kaupunginvaltuustossa, jolloin sukelsi sisään 150 000 € säästötavoite. Tämä säästötavoite esitettiin tasapainotusohjelmaan erillisenä esityksenä, jossa lukiokoulutuksen säästö syntyisi opiskelijamäärän vähenemisestä. Muutosesitys hyväksyttiin äänin 17-34.

Syksyllä 2015 palasimme asiaan, kun useaan kertaan oli tiedusteltu lukioselvityksen edistymistä. Päädyimme, että tilanne selvitetään ja toistaiseksi lukiokoulutus jatkaa entisellään.

Myös muiden paikkakuntien kokemukset kiinnostivat. Kävi ilmi, että mm. Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa toisen asteen koulutus on yhdistetty lukiokoulutukseen. Näihin kaupunkeihin tehtiin tutustumiskäynti, jossa käytiin heidän toimintamuotonsa läpi hyvine ja huonoine puolineen. Tämän seurauksena on myös selvitetty toisen asteen koulutuksen kustannusta. Tavoitteena oli saada esitys, jossa kustannukset on huomioitu, lukiokoulutus säilyisi laadukkaana ja joka vastaa alueemme nuorten koulutustarpeita. Myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat tuottaneet keskustelua ja mietintää.

Kolme vaihtoehtoa on olemassa, joko A) jatketaan nykyisellä tavalla, B) yhteistyötä lisätään, lukiot yhdistetään (tilojen yhteiskäyttöä lisätään) tai C) koulutuskuntayhtymä hoitaa kokonaisuudessaan toisen asteen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen.

Koulutuskuntayhtymän johtaja / Ekamin rehtori Sami Tikkanen ja opetustoimenjohtaja Juha Henriksson esittävät vaiheittaista siirtymistä, jossa lukiot yhdistetään ja tilojen käyttöä tehostetaan ensin (2017-2018). Sen jälkeen (2018-2019) opetusvastuu siirtyisi kokonaan koulutuskuntayhtymän hoidettavaksi.

Tästä eteenpäin asia on päätöksentekijöillä.

Nina Brask

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

brask-nina-01

2 vastausta artikkeliin “Lukioselvitys blogi, Nina Brask”
  1. Jos niitä lukioita pitää yhdistää ja kaupungilla on paljon epäsopivaa kiinteistömassa heittäisin ajatuksen. Eikö jollain järjestelyin voitaisi KOTEKO:n tiloista kehitellä lukio josta tilaa löytyisi riittävästi.

  2. Hei Timo, minun henkilökohtainen mielipiteeni on: Lyseon lukion peruskorjausta ei olisi pitänyt siinä ”mittapuussa” edes toteuttaa, jos olisi katsottu kauas tulevaisuuteen.Olin silloin lanulassa eli lasten – ja nuorten lautakunnassa, en ollut itse Lyseon lukion peruskorjauksen kannalla edes. Olsin tasapuolisuuden nimissä perustanut Langinkoskelle lukion, johon kaikilla olisi ollut yhtäläinen matka. Sen jälkeen kun Langinkosken lukio lakkautettiin, aloin ajamaan sinne yhtenäiskoulu ajatusta. Nyt olen miettinyt, että jos yksi lukio pitää olla, niin voisiko se olla sitten Kotekon kampus alueella, jota aletaan kehittämään kokonaisuudeksi. Vai jos nyt halutaan lukio säilyttää Karhulassa, niin keskitetään kaikki yläkoulun opetus Helilään ( vaatii lisärakentamista) + 6 lk. Tehdään Karhulaan lukiokokonaisuus, jossa on urheilulukio + muut erityislinjat. Minusta se missä lukio on, ei heikennä lukion opetustasoa tai menestystä. Se tulee opetushenkilöstön kautta, ei seinistä. Mutta selvitystä jatkettiin, kuten oli keväällä 2015 tarkoituskin. Siinä mielessä, tässä ei ole mitään ”puskista” tuotua.