Dementian riemukulkua!
Olen viimeaikoina ollut kovin huolestunut siitä, että muistisairauden oireet ovat nähtävissä aivan liian monen poliitikon puheissa ja teoissa. Dementiaoireista yleisin on, että sairastuneen on kovin vaikea muistaa viime aikojen tapahtumia. Juuri ääneen todetut asiat on toistettava useaan kertaan ja jo sovitut asiat unohtuvat. Sanat katoilevat, esineet häviävät, tilan ja ajan hahmottaminen vaikeutuu. Muistisairaus hankaloittaa uuden oppimista sekä kykyä ymmärtää abstraktia ajattelua vaativia asioita, kuten vaikkapa sananlaskuja.
Poliittiseen puheeseen on tullut aivan uusia muotoja sairauden yleistyttyä. Lähes jokaiseen esitettyyn kysymykseen vastataan nykyisin ”nyt täytyy muistaa…” Kenen täytyy muistaa? Puhujan itsensäkö? Minun, kuulijan muistissa ei liene suurempaa vikaa, joten minua ei tarvitse alituiseen muistutella. Jos taas muistaminen on tarkoitettu puhujalle itselleen, ei sitä ääneen kannata sanoa. Kansa vain huolestuu, kun poliitikot eivät enää kykene muistamaan.
Hyviä esimerkkejä muistisairauden etenemisestä voidaan havaita esimerkiksi vaalilupausten ja hallitusvastuun alkamisen jälkeisessä ajassa. Tällaisia lupauksia taisi tehdä niin nykyinen pääministeri kuin valtiovarainministerikin. Mutta onhan toki niin, että jos ihminen ei yksinkertaseti muista luvanneensa ettei opintotukiin kosketa, niin eihän se ole äänestäjien harhaan johtamista. Lupaushan petetään vasta, jos muistaa luvanneensa ja sitten tekeekin päinvastoin. Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin?
Kaikkein pahin muistihäiriö tuntuu vaivaavan perussuomalaisten puheenjohtajaa, itseään maisterisjätkää. Vaikka Timo muistaakin valikoivasti otteita sananlaskuista, ei hän tunnu muistavan oppositioajasta yhtään mitään! Rajat kiinni! Piikki kiinni! Pää kiinni! Jotenkin noinhan se meni. Nuo ajat ovat niin kaukana ministeriauton nahantuoksuisesta maailmasta, että eihän sitä millään voi kaikkea muistaa. Että te kehtaatte ja kyllähän te kehtaatte!
Muistisairauden etenemistä voidaan ehkäistä lääketieteellisin keinoin. Lääkkeillä voidaan hidastaa taudin etenemistä, mutta en usko, että tässä enää pelkkä lääkehoito auttaa. Rinnalle tarvitaan aimo annos vaalitenttiaineistojen läpi kahlaamista ja vanhojen eduskunnan kyselytuntien katselua ja kuuntelua. Niiden parissa voisi se kadonnut muistikin pätkittäin palautua. Tai sitten ei.
Anne Heikkilä, sosialidemokraatti Kotkasta.
Jaa tämä artikkeli