Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Kunnan päätehtäviä ovat asukkaiden arjen peruspalveluiden, kuten koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kirjastojen, liikunnan ja kaavoituksen järjestäminen. Lisäksi kunnat edistävät alueensa elinvoimaa, huolehtivat elinympäristöstä ja infrastruktuurista, kuten vesi- ja jätehuollosta, sekä ylläpitävät kunnallista demokratiaa ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Tehtävät määritellään laissa.
Näiden tehtävien järjestämiseen tarvitaan rahaa ja niitä saadaan verotuksen ja valtionosuuksien kautta. Kunnan tulot muodostuvat pääasiassa kunnallis- ja kiinteistöveroista, valtionosuuksista sekä maksuista ja muista toimintatuloista. Nämä varat käytetään palveluiden tuottamiseen ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen.
Kokoomuksen valtuustoaloitteessa ollut kunnallisveron Vero% alennus – 0,5 % vähentää vuosina 2026 – 2028 verokertymää vähintään 13,2 milj, vaikka väestöpohjan positiivisempi ennakko toteutuisi. Jos taas tämä ei toteudu niin kunnallisvero voi vähetä 18,1 milj. Kunnallisverotulot ovat vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan muodostaneet n. 70% kaupungin tuloista, ja vuoden 2025-2026 osalla niin osuus on lähes 70 %. Valtionosuudet ovat kattaneet vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan 2,7 % kunnan tuloista, nykyisen ja tulevan vuoden osalta liikutaan 7-8 % luokassa.
Mitä tämä valtuustoaloitteessa ehdotettu veron alennus sitten merkitsi meidän kotkalaiselle veronmaksajalle? Se tarkoittaisi, että 50 000 € tienaavan verotus alenee 250 € vuodessa, mikä tarkoittaa n 28 € kuukaudessa. Noin 28 € kuukaudessa. Eli noin 7 € viikossa.
Kun taas 30 000 € tienaavan verotus kevenee 150 € vuodessa, mikä tarkoittaa 12,5 € kuukaudessa. Olen aika varma, että nämä veronmaksajat valitsevat mieluummin, että lasten koulussa on asiat kunnossa, opetus on laadukasta ja oppimisympäristöt kunnossa tai lähiliikuntapaikka ja lenkkipolut on kunnossa kuin näin pienen veronalennuksen, viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraukset konkretisoituvat, kun läheinen tie on huonossa kunnossa eivätkä katulamput pala iltaisin.
Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen on myös hyvinvointi-investointi. Osa meistä ehkä muistaa, kun laman aikana pyyhekumejakin puolitettiin, että niitä riitti jokaiselle koululaiselle. Haluammeko joutua nyt peruskoulussa olevin lasten kanssa samaan? Nyt päiväkodeissa ja kouluissa olevat lapset voivat olla tulevaisuuden veronmaksajia myös Kotkassa, mutta jos heille jää huono kuva Kotkasta ja sen tarjoamista palveluista, niin tänne jääminen tai paluu opiskelujen jälkeen on epätodennäköisempää. Onnellisen lapsuuden paikkaa on taas paljon mukavampi palata. Tämä on myös pitovoima kysymys. Jos lapsilla ja perheillä ei ole hyvä olla Kotkassa, niin se aiheuttaa juuri päinvastaisen muuttoliikkeen, pois meitä jonnekin muualle, josta löytyy ne paremmin toimivat palvelut.
Korkeampi kunnallisvero voi myös tarkoittaa parempia palveluja ja tyytyväisempiä veronmaksajia. Esimerkiksi pienissä elinvoimaisissa kunnissa pystytään pitämään palvelut kunnossa korkeammalla veroasteella. Verotulo voi myös mahdollistaa palveluita, mitä joka paikassa ei ole saatavilla.
Tämän keskustelun kannalta erityisen tärkeää on se, että näissä paikoissa myös asukkaiden kulut ovat pienempiä esim. asuminen on halvempaa. Tässä on minusta selvä yhtymäkohta Kotkaan, vaikka maksaisit vähän enemmän jatkossakin eli nykyisen kokousta kuntaveroa, niin säästät sen mm. asumiskuluissa.
Isompana muuton syynä on työt, jotka tuovat uudelle paikkakunnalle. Jos Kotkaa ei koeta palvelujen puolesta houkuttelevana, niin sitä todennäköisemmin Kotkasta työtä saavan perhe jääkin toiselle paikkakunnalle, parempien palvelujen piriin, eikä saada uutta Kotkaan veroja maksavaa perhettä.
On myös hyvä muistaa, että työllisyyspalvelut ovat vasta siirtyneet kuntien vastuulle. Kotkan työttömyysasteen 14,4% (6/2025) takia tämäkään asia ei tarkoita pieniä kustannuksia. Jo nyt on nähtävissä, että kunnan osarahoittaman työttömyysturvan kustannukset ovat nousseet vertaillessa edelliseen vuoteen.
Osin summan nousu johtuu lakimuutoksista, mutta se ei vähennä vastuuta siitä, että tarvittava euromäärä on jotenkin katettava. Työttömyyden hoidossa myös sijoitetut eurot voisivat tuottaa hyötyä kunnan taloudelle sekä yksilölle, johon toimenpiteet kohdistuvat.
Kuntaveron alennuksen vaikutuksiin ei tulisi riittämään pelkkä palveluverkon tarkastelu vaan säästöjä pitäisi löytää muualta. Mistä Kokoomus on siis leikkaamassa?
Opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluverkon jatkuvat tarkastelu on myös henkilöstölle raskasta. Ei lisää opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia, että oma työpaikka on jatkuvasti suurenlasin alla. Eikä voi luottaa edes siihen, mitä tarkastelun uudesta ajankodasta on edellisen selvityksen kohdalla todettu.
Palveluista leikkaaminen laskee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtiontukea. Kun emme pysty toteuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin kohdentuvaa ennaltaehkäisevää työtä, niin sitä kautta saatava valtiontuki laskee ja ollaan kierteessä, millä on vain huonoja seurauksia.
Kaikissa juhlapuheissa myös puhutaan nuorten tukemisesta, miten Kokoomus aikoo varmistaa, että kuntaveron alennuksenkin jälkeen rahaa riittäisi jatkossakin myös nuorisotyölle ja nuorten tukemiselle? Tai asunnottomuustyölle ja kulttuurille?
Näillä sanoilla Kotkan sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä ei siis kannata kuntaveron alentamista tässä tilanteessa, koska se ei ole elinvoimaisen ja toimintakykyisen Kotkan kannalta hyvä ratkaisu.
Kiitos!
Minni Kuisma
Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja