Kilpailun edistämiseen on selvät perusteet

Huoli liian keskittyneestä kaupasta on aiheellinen, ja siitä on puhuttu jo vuosia. Vasta nyt, kun kahden kauppaketjun markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on 80 prosenttia ja demarit hallituksessa, yritetään saada muutosta. Parhaillaan on valmistelussa kilpailulain muutos, tai tarkennus, jossa määräävän markkina-aseman rajaksi tulee 30 prosenttia. Muutos on herättänyt vilkasta keskustelua, ja erilaisia uhkakuvia sen vaikutuksista on maalailtu.

On tärkeää muistaa, että esitys toimii keskuskauppatasolla, ei yksittäisten kauppojen, ja pääasiassa ennaltaehkäisevänä niin, että epäilyttävissä tilanteissa voi tilanteen viedä arvioitavaksi Kilpailuvirastoon. Kaupan kritiikki lainsäädännön epäselvyydestä on osin ymmärrettävä, sillä määräävää markkina-asemaa ei ole aiemmin näin tarkoin määritelty.

Pohjaa esitykselle tuovat EU-komission huomautus Suomen liian keskittyneestä kaupasta, TEM:n Terveen kilpailun ohjelma ja Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys. Ongelmia ovat nykyisellään liiallinen markkina-asema, kaavoituksen epätasa-arvo, Alkon sijoittamispäätökset, tuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja kanta-asiakaskortit.

Nyt siis pyritään siis vaikuttamaan markkina-aseman väärinkäyttöön, ja tarvittaessa esityksiä päivittäistavarakaupan terveen kilpailun edellytyksiksi tehdään lisää. Vastaavanlaista lainsäädäntöä tai rajoituksia määräävän markkina-aseman välttämiseksi on laajasti ympäri Eurooppaa, eivätkä kokemukset ainakaan siellä näytä tuhonneen päivittäistavarakaupan kilpailua, pikemminkin päinvastoin.

Lobbaus asiassa on meneillään ja suuret kauppaketjut luovat uhkakuvia ruoan hinnannoususta, tuonnin kasvusta sekä paikallisten tai pienten tuottajien aseman heikkenemisestä. Mielenkiintoista on, että pienemmät kauppaketjut tai yksittäiset kauppiaat eivät näitä uhkakuvia allekirjoita, vaan päinvastoin ajattelevat kilpailun parantavan kuluttajien asemaa.

Sirpa Paatero Kansanedustaja (sd.) Kotka