Puhe Marko Kuusela 1.5.2022

Etusivu

Hyvät toverit, muusikkokollegat, sekä veljet ja siskot vasemmalla.

Vappu, Valburgin päivä, första maj. Suomalaisen työn päivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vappua vietetään lisäksi työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlapäivänä. Vapun juhlinnalla on kansainvälisestikin pitkät perinteet. Sitä juhlitaan länsimaista muun muassa Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Suomessakin vappua on juhlittu jo satojen vuosien ajan, mutta työväen vappujuhlaa on ensimmäisen kerran vietetty vuonna 1890. Sinä aikana, kun vappua on juhlittu, on siihen muodostunut monenlaisia perinteitä. Yksi niistä perinteistä on se syy, miksi me tänä aamuna olemme täällä Parikan muistomerkillä. Kunnioittamassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa. On tärkeää, että historiaa ei unohdeta. Miksi se on tärkeää, liittyy siihen – ettemme toistaisi niitä virheitä mitä menneisyydessä on tehty. Kansalais- tai veljessodan syttymisestä ja päättymisestä on kulunut jo yli 100 vuotta. Silti se aiheuttaa edelleen toisissa ihmisissä vahvoja tunteita, eikä ihme. Vakaumuksensa puolesta kaatui tuoreessa itsenäisessä valtiossa molemmilta osapuolilta yhteensä noin 38000 henkeä.

Tänä vappuna elämme hyvin erilaisessa turvallisuusympäristössä kuin vuosi sitten. Syy siihen on Venäjän aloittama sota Euroopassa. Sitten toisen maailmansodan, ei toinen valtio ole hyökännyt Euroopassa suvereenin itsenäisen valtion kimppuun asevoimin.  Nyt tämä tilanne on muuttunut. On vaikeaa välttyä ajatukselta, että jossain toisaalla – eikä niinkään kaukana meistä – kaatuu vakaumuksensa puolesta tälläkin hetkellä moni ihminen. Toiset puolustaessaan kotiaan, työpaikkojaan, perheitään, kansaansa ja isänmaataan. Toiset ihmisten ahneuden uhreina, toteuttaessaan harhaisen johtajansa mielivaltaista vallanhimoa. Yhtä kaikki, turhaan menetettyjä elämiä – siviiliväestön inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Työväenliike on rauhanliike. Rauhan aatteella on työväenliikkeessä pitkät perinteet. Rauhan työ on alkanut jo 1800-luvulla, tosin tuolloin työväenliikkeen näkökulmat erosivat sen ajan uskonnollispohjaisista rauhanliikkeistä, jotka halusivat pysyä myös epäpoliittisina. 1900-luvun taitteessa, monet sosialistit alkoivat tehdä yhteistyötä niiden rauhanyhdistysten kanssa, jotka olivat kiinnostuneita sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Samaan joukkoon liittyi suomalainen työväenliike vaatiessaan Forssan kokouksessa vuonna 1903 asevarustelun lopettamista ja rauhanaatteen vahvistamista. Tyytymättömyyden kasvaessa vallitsevia olosuhteita kohtaan – väkivallan käytön uhka kasvaa – puolin ja toisin. Tämä oli nähtävissä viisitoista vuotta Forssan kokouksen jälkeen.

Nyt – 100 vuotta myöhemmin – monet asiat ovat yhteiskunnassamme toisin. Suomi on toistuvasti valittu maapallon onnellisimmaksi kansaksi. Paljon parannuksia työväestön oloihin on sataan vuoteen mahtunut. Tämä ei silti tarkoita, että työmme olisi kesken. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eteen on jatkuvasti tehtävä töitä. Olemme viime viikkoina saaneet lukea lehdistä, kuinka yhteiskuntaamme kurittaneen koronapandemian aikana äärimmilleen venyneet hoitajat taistelevat tällä hetkellä työolojensa ja riittävän työvoiman saannin parantamiseksi työpaikoillaan. Tämä koskettaa meitä kaikkia. Suoraan tai välillisesti. Jokainen meistä ikääntyy – päivä kerrallaan – ja meille kaikille tulee aika, jolloin tulemme tarvitsemaan hoito- ja terveysalan palveluita. Vilpitön toiveeni on, että oman tai vanhempieni vuoron koittaessa hoitajia on alalla riittävä määrä hoitotyötä tekemään. Ammattiyhdistykset ovat tällä hetkellä suurten kysymysten äärellä – voimia ja viisautta heille neuvotteluihin. Tulosten saavuttaminen ei tule olemaan helppoa näissä olosuhteissa, joissa sota Euroopassa on nostanut kaikkia kustannuksia ja taloudelliset pakotteet vaikuttavat kansantalouteen.

Kaikesta tästä kuohunnasta – yhteiskunnan sisäisestä ja ulkopuolisesta – huolimatta on syytä katsoa tänä vappuna tulevaisuuteen toiveikkaasti. Meitä pitkään piinannut pandemia alkaa osoittaa hellittämisen merkkejä, mikä merkitsee ensimmäistä perinteistä vappujuhlaa kahden vuoden odottelun jälkeen. Uskon vilpittömästi, että moni meistä osaa arvostaa sitä nyt hyvin eri lailla kuin muutama vuosi sitten. On hienoa päästä tapaamaan ystäviä ja aatetovereita vappumarssin ja puistotapahtuman äärellä. Kuulla vappupuheita ja nauttia etenevästä keväästä – lähestyvästä kesästä – sekä hyvästä seurasta – simaa unohtamatta.

Hyvät toverit – hauskaa ja turvallista vappua meille kaikille. Kiitos.

Marko Kuusela

puheenjohtaja

Kotkan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry

puhe vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkillä 1.5. 2022