Kuka johtaa Kotkaa?

Etusivu,Kirjoituksia

 

Elämme varsin mielenkiintoista ajanjaksoa. Elämme hetkeä, jolloin päätämme millaisessa Kotkassa asumme. Avaa silmäsi ja tarkastele ympäristöä oikein kriittisesti, avoimesti ja ilman ”ketun häntää kainalossa”.

Johtajuus tarkoittaa yksinkertaisesti yhdessä tekemistä. Johtajuus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Johtajuus kuuluisi olla aitoa, kiinnostunutta ja kestävää. Johtajuus on joillakin ihmisillä luonnollista ja järkevää. Johtajuudella ja sen eri tavoilla on merkitystä, kun johdetaan organisaatioita ja erityisesti niiden muutoksia.

Kestävä johtajuus noudattaa organisaation strategian osia, joka parantaa organisaation suorituskykyä. Parantaa työntekijöiden suorituskykyä ja hyvinvointia. Organisaatio on kehittyvä ja ideoiva. Johtajuus antaa myös suuntaviivan ja imagon koko organisaatiolle.

Näiden kaikkien keskiössä on pelisäännöt, joita myös johtaja esimerkillään noudattaa. Keskiössä on myös osaaminen, niin johtajan osaaminen kuin henkilöstön osaaminen.

Listasin itselleni edellä mainitulla tavalla, mitä on johtajuus. Kestävä johtajuus.

Huolestuneena seuraan Kotkan kaupungin organisaatioiden kehittymistä ja tilaa. Yleisesti tiedetään, että uusi kuntalaki tulee myllertämään kuntien toimintaa. Kaupunki ja kaupungin johtaminen tulee siis muuttumaan kuntakonsernin johtamiseksi. Sen vuoksi elämme mielenkiintoista ajanjaksoa. On pakko ottaa aikalisä ja aikalisä liittyy erityisesti juuri tähän kuntalain muutoksiin.

Kaupunginvaltuutetuille, konsernin tytäryhteisöille järjestettiin seminaari toissa viikolla, jossa aiheena oli kuntakonsernin johtaminen ja omistajanohjaus. Aiheeseen johdatti vuorineuvos Kari Neilimo ja Turun kaupungin johtava lakimies Laura Klami. Laura Klami toi näkökulman Turusta ja heidän kuntakonsernin tytäryhtiöistä. Turussa valmistellaan hyvinkin järjestäytyneesti uuden kuntalain puitteissa kaupungin toimintaa ja organisaatiota.

Vuorineuvos Neilimo toi jälleen kerran hyvin sivistyneen ja jäsentyneen näkemyksensä kunnan johtamisesta. Hän maalasi seminaariväelle mielestäni varsin selvän kuvan kuntakonsernin johtamisesta, jossa hän painotti kokonaisuuksien johtamista ja hahmottamista, pelisääntöjen luomista ja noudattamista, keskustelun ja kuuntelun taitoa, sekä kykyä arvioida omaa organisaatiota ja kehittää toimintaa.

Konsernin tytäryhteisöille tulee myös asettaa uusia tavoitteita ja toimintatapoja. Kyse on lähinnä siitä kuinka tytäryhteisö tulevaisuudessa toimii kuntakonsernissa, mistä asioista tytäryhteisö päättää ja mitä asioita tuodaan kaupungin organisaation tasoille tiedoksi tai päätettäväksi. Millaisia tulevaisuudessa on konserniyhtiöiden hallituksen jäsenien taustat, vaaditaanko asiantuntijuutta tai ammattimaisuutta. Konserniyhtiöiden iltakoulut ja raportoinnin kehittäminen, tuloskorttien käyttöönotto vilahti mielessä selkeänä kuvana. Konserniohjeiden laatiminen, jota kaikki noudattavat ja kaikilla ne ovat tiedossa.

Kuntakenttä siis elää myllerryksessä ja kuntalaki suurelta osin astuu voimaan 1.6.2017. Jolloin uusi valtuusto aloittaa työnsä uusitulla organisaatiolla ja uusitulla tavalla. Joten nykyisen valtuuston ja kaupungin virkamiesten olisi tehtävä selkeät askelmerkit tulevalle valtuustokaudelle. Laadittava uusi organisaatio, jossa huomioidaan kuntalain tuomat muutokset. Otettava kantaa hyvinkin pian, miten ja kuka kaupunkia johtaa. Onko meillä edelleen kaupunginjohtaja vai pormestari, jota joissakin ryhmissäkannatetaan hyvinkin paljon. Onko meillä puolipäiväinen hallituksen puheenjohtaja tai/ ja valtuuston puheenjohtaja. Kuka vastaa kuntakonsernin kokonaisuudesta. Kuinka henkilöstö voi ja kuinka he asettuvat uuteen kuntakonserniin.

Kaupunginhallituksen listalle (28.9.2015) tuli ehdotus, jossa esitettiin että kaupunkikehitys ja viestintä saa uuden tavan toimia ja uuden organisaation. Muutostarve on syntynyt lähinnä tasapainotusohjelman linjausten ja muutostarpeen kautta. Kun ehdotusta pohtii kuntalain muutosten näkökulman kautta, tulee huomata mihin kaupunkikehityksen ja viestinnän suunta on menossa. Uudessa organisaatiossa on määritelty kehitysjohtajan tehtäviksi konsernijohtaminen ja omistajapolitiikka.

Nyt on kyse erittäin suuresta kokonaisuudesta, josta emme ole koko kaupungissa keskustelleet sanaakaan.

Yleisesti ottaen, viestintä on syytä uudistaa ja modernisoida. Kaupunkimme heikko julkinen kuva on ajoittain omaa syytä ja viestinnän kehittäminen on suurelta osin myös ratkaisu asiaan.

Pääsääntöisesti ajattelen, että ensin luodaan organisaatio / tehtävä ja mietitään mitä kaupunki tarvitsee toimiakseen hyvin. Sen jälkeen haetaan ihmiset hoitamaan niitä tehtäviä.

On siis tapahtumassa huomaamatta asioita, joita ei ole käsitelty. On kyse suuremmista kokonaisuuksista, mitä esittelytekstit antavat ymmärtää. Olen huolestunut, kuka siis kaupunkia johtaa tulevaisuudessa. Annammeko nyt avaimet käteen periaatteella kaupungin johtamisen johonkin, jota emme ole edes suunnitelleet.

Lyhyesti, mikä muuttuu kun kuntalaki muuttuu:

  • Kuntavaalit huhtikuussa ja uuden valtuuston toimikausi alkaa kesäkuussa
  • Konserniohjaus ja omistajaohjaus korostuvat
  • Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden asema vahvistuu
  • Sidonnaisuuksien ilmoittaminen lakisääteistä
  • Luottamustoimet vaativat suostumuksen
  • Kunnanjohtajan johtajasopimukset lakisääteiseksi
  • Kunnan alijäämän kattamisvelvoitteen terävöittäminen
  • Ainoa johtosääntö on hallintosääntö
  • Ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi tietoverkko
  • Ja paljon muuta, joka lisää asukkaiden osallisuutta ja asioiden avoimuutta. Vielä kun kokonaisuutta hämmennetään sote-sopalla, tulee kuntakenttä uudistumaan historiallisella tavalla. Se onkin sitten jo ihan toinen tarina… Sosialidemokraateilla on nyt oiva tilaisuus tehdä järkevää kuntapolitiikkaa, johon me tarvitsemme yksituumaisuutta, kestävää johtajuutta sekä erityisesti näkemystä.

 

Kotkalainen sosialidemokraatti

Nina Brask

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

paraati 2015 8

Nina valmistautumassa vappumarsille 1.5. 2015 yhdessä tovereitten kanssa