Sirpa Paateron puhe Kotkassa, Sibeliuksen puistossa, 1.5.2019

Etusivu

Hyvät Vapun juhlijat, hyvät toverit, aurinkoista työväen ja opiskelijoiden
juhlapäivää

Olemme voittaneet vaalit, olemme suurin puolue Suomessa, Kaakkois-
Suomen vaalipiirissä, Kymenlaaksossa ja Kotkassa, on siis aihetta juhlaan.
Sanoimme että vaaleissa on kyse muutoksesta ja kansalaiset ovat tämän
muutoksen puolesta äänestäneet. Nyt on aika laittaa eteenpäin ja käytäntöön
asiat eriarvoisuuden vähentämiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. Ihmisillä
tulee olla toivo paremmasta ja luottamus että huomenna on paremmin kuin
tänään.

Vappua on juhlittu Valpurin päivänä kunniaksi jo keskiajalta, mutta
varsinaisen työn juhlapäivän 1.5 peruste on Yhdysvalloista, jossa alunperin
päivä oli työsopimusten uusimiseen ja työpaikan vaihtoon. 1886
Yhdysvalloissa olleen laajan yleislakon, jossa vaadittiin kahdeksan tunnin
työpäivää. Tämän jälkeen mellakoiden uhrien muistoksi alettiin Euroopassa
myös juhlistaa toukokuun ensimmäistä päivää, jossa perusteena olivat myös
työläisten elinolot. Suomessa Vapun teema oli vuosikymmenet ”kahdeksan
tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”, joka
ajankohtaista monen osalta myös tänään.

Tulevaisuus puolue sosialidemokraatit ovat tyskennelleet jo useamman
vuoden tausta-ajatuksena YK kestävän kehityksen tavoitteet. Haluamme olla
mukana vaikuttamassa ”kokoamme suurempana” maailmassa niin tasaarvon
lisäämisessä, ilmastonmuutoksen vähentämisessä kuin rauhan
rakentamisessa. Olemme myös yrittäneet kaikessa työssä huomioida
maailman megatrendit kaupungistumisen ja työn murroksen. Kaikessa
tavoitteiden asettelussa on mukaan pidemmän ajan eli 2030 ja lyhyemmän eli
alkavan hallituskauden tavoitteita. Pitää nähdä pidemmälle, jotta tietää
millaisilla askelilla sitä kohti on mahdollista edetä.

Maailma ei ole valmis yhdessä vaalikaudessa ja tiedämme että monet
puolueen alkutaipaleella tehdyt tavoitteet veivät toteutuakseen kymmeniä
vuosia ja vaikka maailma on nopeutunut, näin on pitkälti myös tänään.
Sitäpaitsi jos nyt vähintäänkin olemme oppineet jotakin esim sote
uudistuksesta eli yli vaalikausien menevät uudistukset täytyy tehdä
parlamentaarisesti, jotta päätösten jälkeen myös toteutus etenee yhtenäisellä
linjalla. Toisaalta on myös kunnioitettava asiantuntijoiden osaamista, eikä
jyrättävä niitä vahvoilla ideologisilla linjauksilla. Onneksi nyt näyttää että
kaikki puolueet ovat hyväksymässä tämän ajattelun.

Konkreettisesti tulevaisuus investoinnit, joita on tehtävä nopeastikin ovat
perhevapaauudistus, verouudistus, satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen
tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Suomi nousee vain osaamisella ja sen
vuoksi on välttämätöntä kääntää leikkauslinja satsauksiksi tulevaisuuteen,
joka mahdollistaa myös työllisyysasteen nousun.

Hyvät kuulijat

Isoja kansainvälisiä asioita, joihin Suomen kaikkien muiden maiden tavoin on
vastattava ovat ilmastonmuutos ja turvallisuus. Nämä liittyvät myös pitkälti
yhteen ja sillä jollei ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan haasteeseen
pystytä vastaamaan, on taistelu vedestä, viljelykelpoisesta maasta, elintilasta
aiheuttamassa lisää konflikteja, siirtolaisuutta ja epävarmuutta.
Maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa myös sotilaallisen varustautumisen
vahvistuminen voimakkaasti. Monet maat satsaavat yhä enemmän
sotilaalliseen puolustukseen. Olemme siirtyneet varautumisesta
varustautumiseen. Suuntaa pitää saada muutettua ja tässä konkreettisia ovat
esim ydinaseiden riisuntaan tähtäävät sopimukset.

Kansallisesti suurin turvallisuusuhka on syrjäytyminen eli jos osa
kansalaisista kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. On tärkeätä että
kaikki Suomessa asuvat saavat tasa-arvoiset lähtökohdat koulutuksen
osalta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio malli on perustunut ja menestynyt
laajan demokratiaan, jossa kaikkien osaamista arvostetaan. Tässä mallissa
jota yhä hämmästellään eri puolilta maailmaa, on aina pidetty huolta heistä
joiden omat voimat eivät riitä. Jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden
hyvinvointivaltion toimivuudesta on koulutussatsausten lisäksi välttämätöntä
toteuttaa sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Olen ylpeä että Kymenlaaksossa päästiin sosiaali- ja teveydenhuollon
uudistuksessa eteenpäin, vaikka valtakunnallinen yritys kaatui, perustamalla
oma Kymsote. Näin on pystytty jo vastaamaan ”laajemmalla hartioilla”
palveluiden tarpeen kasvuun. Haasteita on yhä ja siksi julkista kuntien kautta
kulkevaa rahoitusta on välttämätöntä lisätä, jotta hoitajien määrä vanhusten
hoivassa sekä viikon hoitotakuu voidaan toteuttaa. Ratkaisu ei ole enää
miljardien eurojen yksityistäminen, niin että julkinen kantaa vastuun, vaan
julkisen vastuulla oleva palveluiden järjestäminen, jossa kolmas sektori ja
yritykset ovat tukena.

Alueemme on haasteissa yhä yli 10% työttömyysasteella, mutta monia
hankkeita on vireillä. Näitä metsäteollisuuteen, matkailuun ja uudenlaisiin
toimialoihin liittyviä hyviä suunnitelmia on tuettava kaikin keinoin, niin
paikallisesti kuin laajemminkin. Vastapelurimme ei ole naapuri kunta tässä
lähellä, vaan suurentuvan kaupunkiseudut. Olemme esittäneet
pitkäaikaistyöttömien tilanteen ratkaisemiseksi Tampereen alueella hyvin
toimineen kuntapohjaisen mallin käyttöönottoa.

Vapun juhlijat

Kun kyse on työväen juhlapäivästä ja työntekijöiden asemasta on hyvä
muistuttaa että työntekijöiden yleissitovat työehtosopimukset ovat pohja,
joiden päälle on hyvin mahdollista tehdä paikallista sopimista. Haluamme yhä
pitää kiinni tarveharkinnasta, jotta aina ensin tarkistetaan, löytyykö alueelta
työttömiä. Tunnistamme kyllä että on toimialoja, joille tarvitaan myös
ulkomaisia erityisosaajia. Kiky on ollut surullinen tarina, jonka maksajina ovat
olleet lomarahaleikkauksilla pienipalkkaiset julkisen sektorin naisvaltaiset
alat. Tämä tie on kuljettu nyt loppuun. Samoin monessa yrityksessä palkaton
työajan pidennys jäi kuolleeksi kirjaimeksi tai päätettiin keskeyttää ennen
määräaikaa. Monissa hyöty on ollut kyseenalainen myös työviihtyvyyden
heikentymisen vuoksi.

Eduskuntavaalit on nyt käyty ja vaikka hallitusohjelma neuvottelut eivät ole
vielä edes alkaneet on aika keskittyä myös seuraaviin eli EU vaaleihin.
Euroopan unioni on ollut upea rauhan väline Euroopassa. Toinen peruste on
tietysti alueen kauppa ja talous, mutta nyt on aika nostaa yhä enemmän
myös sosiaalinen ulottuvuus esille. Tarvitaan enemmän ihmisten Euroopaa.
Tavoitteenamme on parantaa euroopan tasolla työntekijöiden oikeuksia,
nuorison työllistymistä, opiskelijoiden ja työntekijöiden parempaa liikkuvuutta
sekä parantaa turvallisuutta yhteistyön lisäämisellä turvallisuusviranomaisten
kesken. Hyvänä esimerkkinä kaikkia Euroopassa matkustavia koskeva
uudistus kaikkien maiden tasolla on rooming maksujen yhtenäistäminen,
jolloin maasta toiseen siirryttäessä eivät puhelinlaskut voi heilahdella kuten
aiemmin.

Vaikka Euroopan unionin asiat joskus tuntuvat hyvin kaukaisilta on esim
kuntien asioista 60% sellaisia, joihin Euroopan tason päätöksillä on
merkitystä, ovat ne sitten jätehuoltoa, rakentamista, tie- tai rautatie infraa,
koulutusta tai yhteistä terveydenhuollon käyttöä.

Sosialidemokraateilla on täysi lista hyviä ehdokkaita ja jos haluamme
parantaa Euroopan unionia eli FIX IT mielummin kuin rikkoa, kuten suurin osa
suomalaisia, kannattaa valita arvopohjaltaan demokratiaa, ihmisoikeuksia,
tasa-arvoa ja sopimisen kulttuuria kannattavia ehdokkaita. Tällä hetkellä
Euroopan maissa on ollut äärioikeiston nousuja, mutta toisaalta viime päivien
sosialistien voitto Espanjassa, demareiden voitto Suomessa ja aiemmin
Ruotsissa sekä toivottavasti myös pian Tanskassa antaa toivoa
inhimillisemmän Euroopan puolesta.

Lopuksi muutama sana hallitusneuvotteluihin

Valtionpäivien avajaisissa Presidentti muistutti lähtökohdasta että hallituksen
yhdessä tehtyihin tavoitteisiin on sitouduttava, samoin myös siitä että
viimeeksi koko kauden istunut hallitus on ollut Paavo Lipposen eli
demareiden johtama hallitus -90 luvulla, olisiko jo aika saada vakautta ja
pidemmän ajan tavoitteita eteenpäin.

Suomessa toisin kuin monissa muissa maissa on totuttu vuosikymmenten
aikana koalitiohallituksiin, joten tältä osin emme ole uudessa tilanteessa.
Puolueiden osalta tilanne on kuitenkin erilainen, kun aiemman kolmen suuren
puolueen mallista on siirrytty ainakin viiden lähes yhtäsuuren maailmaan.
Tämä sama puoluekentän pirstaloituminen on tapahtunut monissa maissa ja
siksi on varmasti turha haikailla aikaan, jota ei enää ole.

Painetta hallituksen muodostamiseen tuo aikataulu EU
puheenjohtajuuskauden alkamisesta. Luotan kuitenkin. että vastuulliset
puolueet tunnistavat tämän kaikki ja toisaalta valmisteluja on tehty ennenkun
hallitus päätti kaataa itsensä ja virkamiesten johdolla tehty yhä.
Kyse hallituksen muodostamisessa, kuin sen pysymisessä yhdessä ja
tavoitteiden saavuttamisessa, on luottamuksesta. Tarvitaan yhtenäistä
ajattelua ja kompromissien tekoa sekä neuvottelutaitoja, joissa kaikki ovat
mukana ja päätöksiä tehdään aidosti yhdessä kaikkien kansalaisten
parhaaksi.

Mauno Koivistolla on monia lausahduksia, mutta yhdestä pidän erityisesti,
joka sopii myös tähän eli jos ei ole varmuutta niin ”Yleensä elämässä on
viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.”

Kaikille erittäin hauskaa vappua ja kesän odotusta

Sirpa Paatero

kansanedustaja

SDP:n puoluevaltustoon puheenjohtaja

Kommentoi