MIELIPIDE, SIRPA PAATERO

Etusivu

Kuntatalous Kotkassa

Muutamia asioita vastauksena Pasi Hirvoselle valtuuston veroprosenttikeskustelusta. Osaltani ehkä hämmästyttävimmät kohdat olivat kaupunginhallituksessa yksimielisesti tehty esitys, jota sitten valtuustosalissa Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta lähtivät vastustamaan ja toisena 1.7 miljoonan euron lisäleikkaukset, ilman vastuullisuutta ja tietoa mistä ne otetaan, tai Keskustan kahdeksan miljoonan alijäämän kasvattaminen, jolloin kriisikuntakriteeristö täyttyisi ja joutuisimme valtioneuvoston ohjaukseen.

Valtion talousarviosta kuntatalous näyttää positiiviselta, vaikka valtionosuusprosentti laskee, johtuen esimerkiksi seuraavista seikoista: toimeentulotuen siirto kelalle, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suurennukset, subjektiivisen päivähoidon purkaminen, toisen asteen koulutuksen leikkaukset ja hoitajamitoituksen laskun sekä asiakasmaksujen ja kiinteistöveron korotukset. On totta mitä Hirvosen kirjoituksessa todettiin, että sosiaalidemokraatit eivät valtakunnan, eivätkä kuntatasolla ole hyväksyneet kaikkia näitä muutoksia erityisesti varhaiskasvatuksen, vanhusten hoivan tai koulutusleikkausten osalta. Kaikkien asiantuntijoiden mukaan kyseiset leikkaukset eivät ole järkeviä, jos ihmisten palveluja ajatellaan.

Erään uudenlaisen leikkurin kuntatalouteen tuo kilpailukykysopimus, jolla vältettiin repivä syksy työehtoneuvottelujen osalta. Sopimus tuo julkiselle puolelle, sekä työntekijöille että kunnille kohtuuttomiakin paineita. Kikyn vaikutus kuntien rahoitusasemaan on -90 miljoonaa euroa ja nettovaikutus mukaan lukien valtionosuusjärjestelmän indeksimuutokset -168 miljoonaa euroa, nämä joudutaan siis kattamaan muista tuloista. Laskennassa on otettu vaikutukset huomioon varsin etupainotteisesti, kun esimerkiksi vuosityöajan pidennys 6 minuutilla on arveltu vähentävän kuntien menoja jo ensi vuonna -70 miljoonaa euroa ja vaikuttava samalla negatiivisesti kuntaveroon -32 miljoonaa euroa. Tuskin missään kunnassa vähennetään työntekijöitä noin mittavasti 1.1.2017 alkaen.

Viime vuosina on tehty tiukkoja vähennyksiä valtionosuuksiin, joista kunnat ovat selvinneet kohtuullisesti, sillä ”syömävelkaa” ei ole jouduttu ottamaan, vaan velkaantuminen kasvoi ja kasvaa investointien ja elinkeinohankkeiden johdosta. Myös Kotkassa, jossa verotulojen kehitys ei ole ollut odotetun mukaista, johtuen 20 prosentin työttömyydestä, on elinkeinohankkeisiin satsattu työpaikkojen luomiseksi. Toivottavasti nyt näyttää jo paremmalta.

Epävarmuus kuntataloudesta syvenee, kun valmistautumisessa seuraaville vuosille sote- ja maakuntauudistuksessa kuntaverosta leikataan 12.3 prosenttia ja yhteisöverosta 0.5 miljardia euroa sekä rajoitetaan kuntien omaa päätösvaltaa veroprosentin suhteen seuraavina vuosina, joka vaikuttaa myös kuntien luottoluokitukseen ja niiden rahoitusasemaan, jolloin elinkeinohankkeiden rahoitus vaikeutuu merkittävästi. Talous on siis tiukalla nyt, eikä nopeaa helpotusta ole tulossa. Vaikka kertaluonteiset myyntitulot jossakin kohdin helpottaisivat hetkeksi, on ne käytettävä kertyneiden alijäämien kattamiseen. On siis vastuullista jatkaa sopeutusohjelmaa, mutta käyttää myös verotusta kaupungin palvelujen takaamiseksi kaikille kuntalaisille. Olisiko siis parempi yrittää löytää yhteistä säveltä, jotta kaupungin seuraavien päättäjien työ alkaisi hieman positiivisemmissa merkeissä.

 

sirpa

Sirpa Paatero

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kommentoi