MIELIPIDE: OLLI LEHTONEN JA JUHANI PEKKOLA

Etusivu

Alueellinen eriytyminen haaste Kotkalle

Kotkan asuinalueet ovat sosiaalisesti eriytyneet. Tämä leimaa alueita ja vaikuttaa asuntojenhintoihin. Huono-osaisuus keskittyy Kotkassa. Esimerkiksi Kotkansaari on eläkeläisten, Karhuvuori pienitulosten ja Mussalo hyvätuloisten asuinalue.

Asuinalueiden väliset sosioekonomiset erot ilmenevät myös terveysongelmina, jotka kasautuvat eläkeläisten ja pienituloisten vuokra-asujen asuinalueille. Niinpä puhuttaessa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidosta, asuinalueiden voimakas erilaistuminen johtaa myös palvelutarpeiden eriytymiseen kaupungin sisällä. Kunnan suunnittelutoiminnassa olisi terveyteen liittyvät heikentyvät kehityskierteet tunnistettava nykyistä aikaisemmin. Tunnistaminen mahdollistaa vaikuttamisen jo ennen ongelmien kärjistymistä.

Kotkassa palveluverkkoa tulisi optimoida siten, että sote-palvelut sijoittuvat lähelle terveysongelmien kasautumia. Palvelujen saavutettavuus on tärkeä osa palvelutuotantoa, sillä terveyspalvelujen huonon saatavuuden on todettu vähentävän niiden käyttöä ja lisäävän siten terveyserojen kasvua. Tällä on erityistä merkitystä Kotkassa, jossa terveyserot asuinalueiden välillä ovat muodostuneet suuriksi. Kotkan yhdyskuntarakenne ei tue kaavailtua keskitettyä sote-palvelutuotantomallia.

Miesten haitallinen terveyskäyttäytyminen keskittyy selvästi tietyille asuinalueille. Nämä keskittymät tarvitsevat paikallisia ratkaisuja. Tämä edellyttää uutta paikkatietoista näkökulmaa kaupungin kehityksen seuraamiseen; muutosta tulisi tarkastella tarkoilla paikkatietoaineistoilla ja alueiden seurannan on oltava nykyistä tarkempaa. Tietopohjaa tähän olisi olemassa.

Suuret sosioekonomiset erot edellyttävät lähipalveluja, joita tulisi kehittää niin sanottuina yhteispalveluina. Lähipalvelut varmistavat riittävän palvelutuotannon ja terveyden edistämisen resurssit asuinalueilla. Terveyden edistäminen ja työllistymistä edistävä kouluttautuminen on myös kunnallistaloudellisesti tärkeää, sillä näin voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Tätä ei mitata vain pelkästään kiinteistökuluilla.

Olli Lehtonen, FT erikoistutkija   
 
Juhani Pekkola, FT Sosiologian dosentti

Kommentoi