Aiemmat kirjoitukset 2013
  ULKOISTAMINEN ON KALLISTA Kymen Sanomat 27.3.2013, Kaupunkilehti Ankkuri 20.3.2013   Ulkoistaminen on kallista Viime aikoina on kuulunut huolestuttavia puheita Kotkan kaupungin siivoojien ja kiinteistönhoitajien työpaikkojen ulkoistamisesta.   Hankkeen puuhamiesten perustelut ovat samat kuin aina ennenkin eli samat palvelut voi ulkoistamalla tuottaa halvemmalla.   Todellisuus ja käytäntö kuitenkin osoittavat, että kun jokainen työsuorite hinnoitellaan erikseen, tulee ulkoistaminen kalliimmaksi. Omat työntekijät tekevät tunnetusti toimenkuvansa puitteissa ja samalla palkalla paljon sellaista, mistä ulkopuolinen toimija lähettää lisälaskun.   Ei sovi unohtaa myöskään asian moraalista puolta. Jälleen kerran näennäisten säästötoimenpiteiden maksajiksi esitetään palkkataulukon alaportailla olevia työntekijöitä. Tämän kaltaista toimintaa emme voi hyväksyä.   Vesa Lanki Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen johtokunta       9.3.2013   KILPAILUN EDISTÄMISEEN ON SELVÄT PERUSTEET Kymen Sanomat 9.3.2013   Kilpailun edistämiseen on selvät perusteet Huoli liian keskittyneestä kaupasta on aiheellinen, ja siitä on puhuttu jo vuosia. Vasta nyt, kun kahden kauppaketjun markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on 80 prosenttia ja demarit hallituksessa, yritetään saada muutosta. Parhaillaan on valmistelussa kilpailulain muutos, tai tarkennus, jossa määräävän markkina-aseman rajaksi tulee 30 prosenttia. Muutos on herättänyt vilkasta keskustelua, ja erilaisia uhkakuvia sen vaikutuksista on maalailtu.   On tärkeää muistaa, että esitys toimii keskuskauppatasolla, ei yksittäisten kauppojen, ja pääasiassa ennaltaehkäisevänä niin, että epäilyttävissä tilanteissa voi tilanteen viedä arvioitavaksi Kilpailuvirastoon. Kaupan kritiikki lainsäädännön epäselvyydestä on osin ymmärrettävä, sillä määräävää markkina-asemaa ei ole aiemmin näin tarkoin määritelty.   Pohjaa esitykselle tuovat EU-komission huomautus Suomen liian keskittyneestä kaupasta, TEM:n Terveen kilpailun ohjelma ja Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys. Ongelmia ovat nykyisellään liiallinen markkina-asema, kaavoituksen epätasa-arvo, Alkon sijoittamispäätökset, tuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja kanta-asiakaskortit.   Nyt siis pyritään siis vaikuttamaan markkina-aseman väärinkäyttöön, ja tarvittaessa esityksiä päivittäistavarakaupan terveen kilpailun edellytyksiksi tehdään lisää. Vastaavanlaista lainsäädäntöä tai rajoituksia määräävän markkina-aseman välttämiseksi on laajasti ympäri Eurooppaa, eivätkä kokemukset ainakaan siellä näytä tuhonneen päivittäistavarakaupan kilpailua, pikemminkin päinvastoin.   Lobbaus asiassa on meneillään ja suuret kauppaketjut luovat uhkakuvia ruoan hinnannoususta, tuonnin kasvusta sekä paikallisten tai pienten tuottajien aseman heikkenemisestä. Mielenkiintoista on, että pienemmät kauppaketjut tai yksittäiset kauppiaat eivät näitä uhkakuvia allekirjoita, vaan päinvastoin ajattelevat kilpailun parantavan kuluttajien asemaa.   Sirpa Paatero Kansanedustaja (sd.) Kotka       2.3.2013   TILAPALVELU EI NOUDATA HENKILÖSTÖOHJELMAA Kymen Sanomat 2.3.2013   Tilapalvelu ei noudata henkilöstöohjelmaa Kotkassa on henkilöstöohjelma 2015 kesken. Se on ollut kaupunginhallituksessa käsittelyssä ensimmäisen kerran 31.1.2011, ja tavoittelee kuuden miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa.   Ohjelmassa on yhdeksän kohtaa. Kohta 7 on ”Täyttökiellot/henkilömitoitus”, ja tämä kohta sisältää esimerkiksi eläköitymisien myötä töiden uudelleen järjestelyä sisäisesti suomennettuna.   Tilapalvelun pusikkoleikki kiinteistönhoitajien/siistijöiden ulkoistamisen suhteen on eriskummallista showta eikä noudata ohjelman sisältöä laisinkaan. Ohjelmassa mainitaan kyllä ostopalvelut, mutta tilapalvelu ei ole esittänyt minkäänlaista rakentavaa vaihtoehtoa oman hallintokunnan eläköitymisistä ja töiden uudelleen järjestelemisistä.   YT-laki jo velvoittaa käymään neuvottelut tällaisessa tapauksessa ennen kuin mitään konkreettisia päätöksiä tai ehdotuksia työnantajan puolesta esitetään töiden uudelleen järjestelyn suhteen. Nousee esille sellainen kysymys, että onko räikeästi rikottu YT-lakia, koska tilapalvelu työnantajana on päättänyt ennen YT-menettelyn aloittamista ulkoistaa kyseiset työt.   Tilapalvelun on aloitettava asian valmistelu uudestaan YT-lain puitteissa ja siltä pohjalta, että työt pystytään tekemään kaupungin omana työnä.   Jari Luumi Kaupunginvaltuutettu (sd.) Kotka       22.2.2013   OPISTON TILAKULUJA VERTAILTU VÄÄRIN Kymen Sanomat 22.2.2013   Opiston tilakuluja vertailtu väärin Toimin Kotkan opistossa sivutoimisena tuntiopettajana, ja perjantaina 15. helmikuuta osallistuin opettajainkokoukseen. Rehtori Mika Kempas ilmoitti, että suunnittelemme ensi syksyn opetusta, mutta kaikkien pidettävien opetustuntien osalta ei ole selvää, missä tunnit on tarkoitus pitää.   Hämmennyksen jälkeen vakavailmeinen rehtori ilmoitti, että Kotkan opiston Mariankadun tilat eivät ole enää opiston käytettävissä ensi syksynä. Syntynyttä tunnelmaa voin kuvata vain toteamalla olleeni hilpeämmissä hautajaisissakin.   Kaupunginvaltuusto hyväksyi aikoinaan hankesuunnitelman, jonka mukaan Kotkan opiston tulee saada omat toimitilat. Tämä oli myös henkilökunnan sekä opiskelijoiden toivomus. Toive toteutui, ja uudet remontoidut toimitilat otettiin käyttöön 2007. Remontti-investoinneista johtuen Kotkan opisto maksaa vuokrassaan sekä vuokraa että taloyhtiölainaa 10 vuoden ajan. Nyt on menossa takaisinmaksun seitsemäs vuosi, ja parin vuoden kuluttua kokonaismaksun määrän tulisi siis pudota huomattavasti.   Mariankadun toimintojen lopettamista ja siitä saavutettavia säästöjä on perusteltu viime syksynä konsultin tekemän selvityksen tuloksilla. Tehdyssä selvityksessä on eräs suuri epäkohta. Vertailukohtana käytetyt opistot ovat pääsääntöisesti joko ns. maaseutuopistoja tai kaupunkiopistoja, joissa yleinen kustannustaso ei ole vertailukelpoinen Kotkan seudun kanssa.   Kotkan kaupunginvaltuusto teki selkeän arvovalinnan osoittamalla opistolle omat opetuskäyttöön soveltuvat remontoidut tilat. Toivon, että vuoden alussa aloittanut kaupunginvaltuusto osoittaisi samaa arvostusta Kotkan opistossa tehtävällä tärkeälle kansansivistystyölle.   Vesa Lanki Kotka       20.2.2013   MIKSI ÄÄRIOIKEISTOSTA EI SAISI PUHUA? Kymen Sanomat 20.2.2013   Miksi äärioikeistosta ei saisi puhua? Perussuomalaisten kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Juho Eerola tuntuu menneen paniikkiin Äärioikeisto Suomessa -kirjasta. Osasyynä on varmasti se, että Eerola on itse Suojelupoliisin äärijärjestöksi määrittelemän Suomen Sisun entinen jäsen.   Monien muiden oikeistolaisiin äärijärjestöihin kuuluvien tai niitä kannattavien tapaan Eerola tietoisesti vähättelee Jyväskylän tapahtumia, missä kolme Suomen Vastarintaliikkeen jäsentä teki väkivaltaisen iskun kirjan esittelytilaisuuteen. Vastarintaliike määrittelee itse itsensä kansallissosialistiseksi järjestöksi, joka pyrkii väkivallan keinoin laillisen yhteiskuntajärjestyksen kaatamiseen. Eerolan eduskunta-avustaja on hakenut liikkeen jäsenyyttä.   Eerola koettaa myös tuoda asiaan toisen osapuolen, suomalaisen äärivasemmiston, kääntääkseen huomion pois äärioikeiston kasvaneesta radikalisoitumisesta. Kyseessä on hämäys, koska väkivaltaista, poliittista terroria harjoittavaa äärivasemmistoa ei Suomessa ole olemassakaan. Siitä ei siksi ole kukaan voinut kirjoittaa kirjaakaan.   Siteeratessaan Europolin terrorismitilastoa Eerola unohtaa mainita, että viime vuosina kaikki kuolonuhrit ovat syntyneet äärioikeiston iskuissa.   Poliittinen väkivalta ja terrorismi on aina tuomittavaa, tulipa se oikealta tai vasemmalta. Se myös alkaa aina samalla tavalla: vähitellen. Ensin puheina, sitten pieninä tekoina ja yhä pahenevana kierteenä, joka ei johda mihinkään hyvään.   Siksi onkin käsittämätöntä, että maamme eduskuntaan valitut henkilöt, joita löytyy Eerolan lisäksi perussuomalaisten riveistä useita muitakin, voivat näin avoimesti antaa tukensa poliittiselle terrorismille, joka pyrkii heidänkin edustamansa kansanvallan kaatamiseen. Jokainen voi itse päätellä näiden henkilöiden syitä ja motiiveja.   Kim Soares Kaupunginvaltuutettu (sd.) Kotka       12.2.2013   PIENIÄKIN KULTTUURIN TEKIJÖITÄ TUETTAVA Kymen Sanomat 12.2.2013   Pieniäkin kulttuurin tekijöitä tuettava Kim Soares ilmaisi kirjoituksessaan huolensa Kotkan kulttuurin tilasta sekä tulevaisuudesta. Itse jaan tämän huolen.   Kaupunkimme ”kruununjalokivenä” loistaa taitava ja osaava Kymi Sinfonietta. Myös kotkalaisen teatterin historia on pitkä ja arvostettu. Tästä huolimatta ei taloudellista tukea saisi keskittää vain niin sanotulle laitostaiteelle, on huomioitava myös pienemmät kulttuurintekijät.   Pelkkä into tai ”rakkaus lajiin” ei kanna pitkälle. Tästä olen saanut myös omakohtaista kokemusta viime aikoina perustaessani kahden ystäväni kanssa hyväntekeväisyyteen tähtäävän taideyhdistyksen. Tämän yhdistyksen toiminta on vaikeutunut erinäisten meistä riippumattomien ennakkoasenteiden vuoksi.   Myös kulttuurikasvatuksesta on pidettävä huolta. Tässä ovat kunnostautuneet mm. Kotkan opisto sekä eri musiikkiluokat. Valitettavasti näidenkin toiminta on alkuperäisessä tarkoituksessaan yhä enemmän vaarassa säästöihin vedoten. Valokuva-alalla, jota tunnen itse jonkin verran, on Kotkan Valokuvakeskus saavuttanut maanlaajuistakin arvostusta aktiivisella toiminnallaan.   Kulttuurin tulevaisuus Kotkassa ei saa nojata vain yhteen tai kahteen tekijään. Kotkalaisen kulttuurin tulee olla muutakin kuin vain Toivo Pekkasta tai Junnu Vainiota.   Vesa Lanki Kotka       6.2.2013   ENEMMÄN RAHAA KUNTALAISTEN KULTTUURIIN Kymen Sanomat 6.2.2013   Enemmän rahaa kuntalaisten kulttuuriin Osallistuin viikonloppuna Kotkan Kritiikkipäivään, jonka teemana oli ”Kotkalainen kulttuuri, mihin menet?”. Olin yksi panelisteista valtuutettujen paneelikeskustelussa. Siinä esitin ajatuksen mm. kansainvälisestä katutaiteen festivaalista, mikä voitaisiin järjestää Meripäivien ohessa. Euroopan suurin katutaiteen festivaali on Bristolissa, ja se houkuttelee paikalle 50000 ihmistä joka vuosi.   Täällä Kymin perukoilla on saatu aikaan Meripäivät, joihin saapuu vuosittain nelinkertainen määrä ihmisiä. Meripäivät olisivat loistava ponnistusalusta kansainväliselle katutaiteen festivaalille. Ajan myötä se voisi kasvaa kokonaan omaksi tapahtumakseen.   Muutenkin mielestäni kulttuuri pitäisi saada paremmin kaikkien kuntalaisten ulottuville. Paitsi kulutettavaksi, myös tehtäväksi. Ennen paneelia luennoinut dosentti Pasi Saukkonen totesi suomalaisen julkisen kulttuurin olevan usein ”laitoskulttuuria” museoineen, teattereineen ja muine instituutioineen. Näin se ikävä kyllä tuntuu olevan.   Esimerkiksi Kotkan vuotuinen kulttuuriin käyttämä rahasumma oli dosentin esittämien lukujen mukaan 10000000 euroa.   Siitä reilut kuusi miljoonaa menee suoraan ”laitoskulttuuriin” ja jäljelle jäävistä vajaasta neljästä miljoonasta melkein kaikki Kymi Sinfoniettaan ja Kotkan kaupunginteatteriin, jotka, yhtiömuodoistaan huolimatta, lienevät luettavissa samaan julkiseen laitoskulttuuriin.   Yksityisille toimijoille jäi vain 400000 euroa eli neljä prosenttia kokonaisuudesta. En ole ainoa, joka näkee tässä vääristymän.   Väitän, että kulttuuri on ainoa asia, missä eurolla saa enemmän yksityisellä puolella kuin julkisella puolella. Tarkoitan esimerkiksi nyt jo edesmennyttä Bujashakaa, yhä sinnittelevää KESTO ry:tä sekä muita vastaavia tavallisten kuntalaisten itse omalla aktiivisuudellaan synnyttämiä kulttuuritoimijoita ja -tapahtumia.   ”Power to the people”, lauloi John Lennon aikoinaan. Häntä lainatakseni: ”Culture to the people!”.   Kim Soares Kaupunginvaltuutettu (sd.) Kotka       23.1.2013   TEOLLISUUDELLE LUOTAVA KEHITYKSEN EDELLYTYKSIÄ Kymen Sanomat 23.1.2013   Teollisuudelle luotava kehityksen edellytyksiä Suomessa tulee olla yhä pidemmälle kehitettyä paperi-, metsä-, kaivos- ja ICT- teollisuutta myös tulevaisuudessa. Vastoin kuin työnantajat katsovat, teollisuuden pysyminen Suomessa on kokonaisuus, jossa palkkojen alennukset, työaikojen pidennykset, eläkeiän nosto tai sairausajan palkan poisto eivät ole ratkaisuja.   Tarvitaan siis yleisten toimintaedellytysten parantamista. Siihen kuuluvat tutkimus- ja tuotekehittelyosuuden nostaminen, yrityspalvelujen parantaminen, selkeämpiä lupa- ja säädöskäytäntöjä. Lisäksi painotan henkilöstön asemaa yhtiön tulevaisuuden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä uudenlaista ajattelua innovaatiojärjestelmiin.   Toisena kokonaisuutena on koulutetun työvoiman saatavuus, jonka sisällä tärkeimpänä on työnantajien ja koulutuksen järjestäjien yhteistyö, uusittu oppisopimus ja 2+1-malli ammatillisessa koulutuksessa. Teollisuuden toimintakyky vaatii myös kohdennettuja väylä-investointeja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.   Pienille ja keskisuurille yrityksille tarvitaan erityistoimia pääomamarkkinoiden kehittämiseksi sekä vienti- ja kasvurahoituksen mahdollistamiseksi entistä vahvemmin Finnveran, Tekesin ja Tesin kautta. Tällä tavoin mahdollistetaan yhtäältä uuden kasvu- ja vientiyrittäjyyden syntyminen Suomeen, toisaalta voidaan päivittää jo olemassa olevaa teollisuutta, jos valtion panoksella saadaan luotua silta uuteen, kannattavaan toimintaan. Tulevaisuuden uusia vientialoja ovat esimerkiksi ympäristö-, bio- ja energiateknologia.   Oma kokonaisuutensa on teollisuuden edunvalvonta Euroopan unionin päätöksenteossa. Yhä on mietittävänä edellisen porvarihallituksen aikaisten linjausten jälkihoito esimerkiksi rikkidirektiivikiistassa. Tällä hetkellä akuutteja ovat myös direktiivit päästökauppaan, energiatehokkuuteen ja uuteen sähkömarkkinamalliin.   Useat jo eduskunnassa tehdyt päätökset mm. verokannusteista käynnistyvät kuluvana vuonna, ja niiden työllisyysvaikutukset nähdään toivottavasti pian.   Sirpa Paatero Kansanedustaja (sd.) Kotka       10.1.2013   TERVEYSTURISMISTA TULOJA KOTKALLE Kymen Sanomat 10.1.2013   Terveysturismista tuloja Kotkalle Ehdotin tällä palstalla jo viime vuoden toukokuussa, että Kymenlaakson keskussairaalan tulisi kehittää ulkomaalaisille terveysturisteille myytäviä palveluja. Ilokseni huomasin, että Carean johtajaylilääkäri Ermo Haavisto ehdotti nyt täsmälleen samaa asiaa (”Terveysturismi on mahdollisuus, Kymen Sanomat 9.1.).   Ulkomaalaisille terveysturisteille markkinahintaan myytävät palvelut voisivat olla merkittävä tulonlähde kuntayhtymälle, ja siten ne pienentäisivät Kotkan ja muiden kuntien maksuosuutta. Lisäksi terveysturistit luonnollisesti käyttäisivät alueen matkailu- ja majoituspalveluja sekä varmasti myös kauppoja. Näin positiiviset vaikutukset voisivat olla hyvinkin laajat ja ne kohdistuisivat ensisijaisesti juuri Kotkan alueelle.   Haavisto totesi, aivan oikein, että terveysturismiin panostaminen on poliittisesta tahdosta ja kauaskatseisuudesta kiinni. Itse aioin uutena valtuutettuna ajaa tätä asiaa voimakkaasti eteenpäin joka tapauksessa. Haaviston näkemykset luettuani olen entistä vakuuttuneempi asian tärkeydestä.   Kim Soares Kaupunginvaltuutettu (sd.) Kotka       10.1.2013   NUORISOTAKUUN TOTEUTUS EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Kymen Sanomat 10.1.2013   Nuorisotakuun toteutus edellyttää yhteistyötä Yhteiskunnan on torjuttava nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin keinoin, koska nuoret ovat kirjaimellisesti sen tulevaisuus. Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työelämä- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä.   Nuorisotakuu on kunnianhimoinen hanke, jolla taistellaan vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40000, ja alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55000.   Onneksi työtä nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty paljon laajalla rintamalla. Osallisina olivat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinajärjestöt sekä lukuisat kansalaisjärjestöt. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.   Merkittävää on, että työnantaja- ja palkansaajajärjestöt ovat sitoutuneet nuorisotakuun edistämiseen. Erityisesti on toivottu, että työnantajat alkavat hyödyntää nuorten Sanssi-korttia laajasti. Kortti tarkoittaa työnantajille suunnattua suoraa rahallista tukea nuorten palkkaukseen.   Nuorisotakuu parantaa myös työ- ja elinkeinotoimistojen mahdollisuuksia nuorten auttamiseen kohti työtä tai opiskelua. Toimistojen toimintaohjeita on terävöitetty ja paikallista yhteistoimintaa yrittäjien kanssa on helpotettu lakimuutoksin. TE-toimistot ovat saaneet lisää henkilöstöresursseja varmistamaan, että nuoret saavat palveluja viipymättä.   Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää yhteistyötä erityisesti kuntatasolla. Sosiaali-, koulutus- ja työvoimapalvelun moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkua eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverokostojen työn väliin.   Nuorisotakuu on suunniteltu vastaamaan nuorten syrjäytymisen haasteeseen koulutus- ja työurapolun osalta. Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa.   Sirpa Paatero Kansanedustaja (sd.) Kotka